Yksin.

Yksinäisyys painaa. Yleensä kieltäydyn sitä ajattelemasta, mutta kun luen muita blogeja, joissa kerrotaan siitä, kuinka paljon tukea ja apua monet saavat tai ovat saaneet ystäviltään aallonpohjalla, itsesääli pukkaa väkisin pintaan ja taas itkettää.

No, myöhäistä parkua kun maito on jo maassa. Itsepähän tilanteeni olen valinnut.

Ihan rehellisesti kaipaisin kosketusta, ymmärrystä ja läheisyyttä. En koe saaneeni kaikkia kolmea koskaan ainakaan yhdessä paketissa, joten mihinkäpä tilanne siitä olisi muuttunut? Ehkä vaadin liikaa.